Search
  • Aili Järvelä

Uusi levy, oh my!

Updated: Nov 18, 2019

Häkellyin 2018 pahanpäiväisesti saadessani tiedon korvanappiini Taiken Pohjanmaan taidetoimikunnan päätöksestä tukea soololevyaikeitani sangen avokätisesti. Tästä alkoi matka, joka on nyt miltei kohteessa. Oon työstänyt soololevyä pitkään ja hartaudella, mutta käytännön työstäminen studiossa ja muusikoiden kanssa on tapahtunut melkoisella rytinällä, joskin hartaudella toki sekin. Haavi auki oon seurannut tätä kaikkea kuin sivusta ja yrittänyt pysyä menossa mukana. Nyt alkaa olla valmista. Biisit on purkissa ja ensimmäistä erää masteroidaan par'aikaa. Nähdäkseni soololevy mahdollistaa monenmoisia taiteellisia ratkaisuita, ja itsenäisesti tehdessä vapaus on toki tekijällä itsellään. Päädyin julkaisemaan levyn kolmessa erässä, albumilla kun kuullaan kolmesta eri teemasta kumpuavia biisejä. Ensimmäinen erä pohjaa Kaustisen laulukirjan repertuaariin, seuraava suomalaisiin runoihin, ja kolmas koostuu kokonaan allekirjoittaneen omista lauluista. Ja koska olen Kauniiden ja rohkeiden entinen suurkuluttaja (en enää Ridgen vaihtumisen jälkeen), ovat osat saaneet nimikseen Lainattua, Sinistä ja Omaa.

Soololevyprojektia voisi kuvailla rehelliseksi, puhuttelevaksi, aidoksi, koskettavaksi, mutta myös yllättäväksi. Ehkä jopa mysteeriseksi! Tämän soololevyn tekeminen on ollut vähän kuin rakentaisi uutta kotia. Tässä on vähän kaikkea mukana. Kaikki ne aina ja ikuisesti mukana kulkeneet taulut, joille löytyy sitten kyllä aina oma paikkansa. Tää on vähän tämmönen aikamatka myös, laulut, jotka oon tehnyt runoihin, on tehty jo 2013, kun taas loput laulut on syntyneet täysin "omasta päästä" vuosien mittaan, osa on hyvinkin tuoreita. Laulut pohjaten Kaustisen laulukirjan teksteihin on taas eräänlainen projekti niin ikään tutustua uudesta vinkkelistä omaan kulttuuriseen DNA:han, katsoa, kuinka laulut muuntautuisivat itselle sopiviksi versioiksi, stailata uudelleen. Tää on ollut aika hauskaa! Oon iloinen, että oon ylipäänsä jälleen alkanut tekemään biisejä. Aion tehdä lisää, ja teenkin. Uuden musan tekemiseen lähteminen on aina iso askel, siinä on paljon pelkoa ja odotuksia yhtäaikaa. Mulle on silti aina ollut taiteen kuin taiteen tekemisessä ensisijaisen tärkeää pysyä mahdollisimman rehellisenä itselle. Teen sellaista musiikkia, jonka tekeminen kulloinkin tuntuu oikealta. Mulla on taipumusta muusikkona kurotella leveälle useiden genrerajojen yli, ja siinä on haasteensa, mutta yritän elää niiden kanssa. Niinpä tuleva albumikin on melko lavealla pensselillä maalattu kokonaisuus. Koen kaikki kappaleet mulle rakkaiksi, ja oon ollut onnesta soikeana kun bändissäni soittaa niin piinkovia muusikoita ja ihania ihmisiä kuin he ovat. Siinä kyydissä on kivaa ja turvallista olla! Kerron bändistä ja muista levynteossa mukana olleista lisää pian. Toivottavasti myös kuulijat sais tästä musasta jotain, on ihanaa, jos pystyn musiikillani ehkä lohduttaa, tai parantaa jonkun päivää.

Kiitos kaikille teille, jotka jaksatte lukea ja seurailla tekemisiäni! Oon hyvin alussa tän blogihomman kanssa, mutta jatkossa kerron musatohinoistani täällä lisää aina jahka kerrottavaa on, ja on aikaa niistä kirjoittaa. Ulkona paistaa kuulemma aurinko ja mulla piti olla kuulemma vapaapäivä. Seuraavaksi voisin yrittää selvittää kumpi väitteistä pitää paikkaansa. Palaamisiin!

Keikkaselfie yksityistilaisuudesta Gumbölen kartanolta viimeviikolta. Oli kiva päivä!


0 views